Tiehallinnon ja YTV:n teettämä Helsingin seudun tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus tehtiin talvella 2008. Tutkimuksessa kerättiin tietoa muun muassa Helsingin seudun asukkaiden kokemuksista ja mielipiteistä liikenteen sujuvuudesta, henkilöautoilun rajoittamisesta, keinoista ruuhkien vähentämiseen, pahimmista liikenteen aiheuttamista haitoista ja liikennettä haittaavista tekijöistä. Yhteensä haastateltiin 1001 henkilöä, puolet haastatteluista kohdistettiin pääkaupunkiseudulle ja toinen puoli kehyskuntiin. Edellisinä vuosina 2002 ja 2005 on tehty vastaavia haastatteluja, joihin tätä tutkimusta voidaan tietyiltä osin verrata.
Useampi kuin joka toinen (54%) haastatelluista ruuhkissa liikkujista oli sitä mieltä, että ruuhkat ovat pidentyneet ja liikenne on hidastunut parin viime vuoden aikana. Tätä mieltä olivat erityisesti kehyskunnista pääkaupunkiseudulle ruuhka-aikoina matkustavat (65%). Runsas neljäsosa (28%) ei ollut havainnut mitään oleellista muutosta.
Erityisen tyytymättömiä liikenteen sujumattomuuteen ovat Kehä I:stä ja Kehä III:sta ruuhka-aikana käyttävät. Säteittäisillä sisääntuloväylillä ei liikennetilannetta nähdä ongelmalliseksi. Vain Länsiväylää pidetään hieman tukkoisena.
Helsingin seudulla asuvista enemmistö vaatii henkilöautoilun säätelyä tai rajoittamista. Pääkaupunkiseudun kaupunkien asukkaista 53% on tätä mieltä, kehyskunnissa asuvista 59%. Nämä luvut ovat aikaisempaa korkeammat, ja erityisesti kehyskuntien mielipiteet asiasta ovat muuttuneet.
Suosituin ja hyväksyttävin keino ruuhkien välttämiseksi on joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisäävät parannukset. Näitä ovat liityntäpysäköinnin lisääminen (93%) , lisävuorot ja -linjat (89%), suurten raideliikennehankkeiden toteutus (87%), joukkoliikennekaistat ja liikennevaloetuisuudet busseille (86%), sekä suuremman yhteiskunnallisen taloudellisen tuen kohdistaminen joukkoliikenteeseen, jotta joukkoliikenteen hintatasoa voidaan laskea (85%).
Autoilijoilta perittävän ruuhkamaksun käyttö keinona ruuhkien vähentämiseen jakaa haastateltavien mielipiteet. Kaikista haastatelluista 53% vastustaa ruuhkamaksuja ja 42% kannattaa niitä. Ruuhkamaksun käyttöönotto ruuhkien hillitsemiseksi on keino, jonka suosio on kasvanut vauhdilla. Koko tutkimusalueella sen hyväksyvien määrä on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut. Kehyskunnissa muutos on ollut vieläkin nopeampaa. Pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2002 ruuhkamaksun hyväksyi vain 15% kyselyyn vastanneista,vuonna 2005 23% ja vuonna 2008 43%. Vuonna 2005 14% kehyskuntalaisista piti ruuhkamaksua hyväksyttävänä, ja nyt 37%.
Vähiten kannatusta keinona ruuhkien välttämiseen, saa pysäköinnin rajoittaminen (38%) ja yksityisautoilun verotuksen kiristäminen (20%).
Ahkerat autoilijat eivät kannata ruuhkamaksua. Mitä satunnaisempaa autolla ajaminen on, sitä parempana ajatusta ruuhkamaksuista pidetään. Ne jotka käyttävät joukkoliikennettä ovat erityisesti ruuhkamaksun kannalla. Enemmistö Espoolaisista, Vantaalaisista ja kehyskuntalaisista ovat ruuhkamaksuja vastaan, kun taas Helsingin asukkaiden näkemykset ovat asiasta tasan 48% puolesta ja 48% vastaan.
Kun kysyttiin, mitä keinoja haastateltavat itse henkilökohtaisesti voisivat käyttää ruuhkien vähentämiseksi, joukkoliikenteen laajempi käyttö nousi suosituimmaksi vaihtoehdoksi. Haastatelluista 80% voisi ajatella matkustavansa useammin jollakin joukkoliikenteen välineellä. Myös kävellen ja pyöräilen osan matkoista tekemistä pidettiin keinona jota moni (58%) voisi tehdä suuremmassa määrin. Liityntäpysäköintiä ja siitä joukkoliikenteeseen siirtymistä pidettiin myös hyvänä henkilökohtaisena keinona vähentää ruuhkautumista väylillä (54%).
Haastateltujen mielestä liikenteen aiheuttamana suurimpana haittana pidetään sen päästöjä. 64% mainitsi sen spontaanisti ilman edeltä määriteltyjä valmiita vaihtoehtoja. Toinen selkeä yksittäinen tekijä oli melu (22%). Ruuhkat ja pöly nousivat kategorian "muut haitat" isoimmaksi ryhmäksi.
Ruuhkat nähdään liikennettä pahiten haittaavana tekijänä. Sen mainitsi 46% vastaajista spontaanisti.