Tutkittavat ruuhkamaksumallit
Ruuhkamaksuselvityksen tarkoituksena on luoda tietopohja keskusteluun ruuhkamaksuista ja niiden vaikutuksista. Tarkoituksena ei ole valita toteutettavaa ruuhkamaksumallia alueelle. Ruuhkamaksumallihahmotelmien avulla on tarkoitus selvittää, voidaanko ruuhkamaksulla edistää Helsingin seudun liikennepoliittisia tavoitteita.
Ruuhkamaksuselvityksessä on päädytty tarkastelemaan kolmen erilaisen ruuhkamaksumallin liikenteellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Helsingin seudulla. Näiden kolmen ruuhkamaksumallin vaikutuksia verrataan tilanteeseen ilman ruuhkamaksua. Mallit eroavat toisistaan muun muassa laajuudeltaan, maksuperusteiltaan ja tekniikoiltaan. Lisäksi tutkitaan voidaanko joillakin muilla keinoilla kuin ruuhkamaksulla saavuttaa samat tai paremmat vaikutukset. Selvitettäviä malleja on siis viisi kappaletta:
- Kehämalli
- Linjamalli
- Vyöhykemalli
- Ei maksuja
- Muut keinot
Kaikki nämä mallit pitävät sisällään seudun tie- ja rataverkon kehityshankkeet vuosille 2008 - 2015. Esimerkiksi kehärata, metro Ruoholahti-Matinkylä ja Kehä III perusparannus ovat mukana laskelmissa. Lisäksi malleihin liittyy täydentäviä toimia kuten esimerkiksi joukkoliikenteen tarjonnan ja liityntäpysäköintipaikkojen lisäämistä.
Kehämalli
Kehämalli koostuu yhdestä maksukehästä, joka sijoittuu Kehä III sisäpuolelle. Maksua peritään kehän ylittämisestä. Malli muistuttaa Tukholman ruuhkamaksumallia ja Oslon jo kohta 20 vuotta käytössä ollutta järjestelmää.
Tässä mallissa on maksun suuruudeksi asetettu ruuhka-aikoina 2 €/ohitus molempiin suuntiin ja ruuhka-aikojen välillä 1 €/ohitus molempiin suuntiin. Iltaisin, yöllä ja viikonloppuisin ei ole maksuja. Maksimimaksu on 6€/päivä.
Tämä malli voidaan teknisesti toteuttaa mikroaaltotekniikalla ja valvonta kameraperusteisella rekisterilaatan luennalla. Tämänkaltainen tekniikka on yleisesti käytössä maailmalla.
Linjamalli
Linjamalli koostuu kahdesta linjasta ja kahdesta kehästä. Maksua peritään kehien ja linjojen ylittämisestä. Maksuvyöhykkeitä on tässä mallissa siis selvästi enemmän kuin Kehämallissa. Kehät sijaitsevat kantakaupungin ympärillä ja Kehä III:n sisäpuolella. Poikittaislinjat sijaitsevat kantakaupungin kehältä luoteeseen ja koilliseen. Esimerkiksi ajettaessa Kehä III tai Kehä I päästä päähän maksetaan kaksi kertaa. Ajettaessa Kehä III:lta tai sen ulkopuolelta kantakaupunkiin maksetaan niin ikään kaksi kertaa.
Koska maksuvyöhykkeitä ja ylitettäviä linjoja on tässä mallissa enemmän, on ylityksen maksu vastaavasti alhaisempi kuin Kehämallissa. Kehien ja linjojen ylittämisestä peritään ruuhka-aikoina 1 €/ohitus molempiin suuntiin ja ruuhka-aikojen välillä 0,5 €/ohitus molempiin suuntiin. Iltaisin, yöllä ja viikonloppuisin ei ole maksuja. Maksimimaksu on 6€/päivä.
Tämä malli voidaan teknisesti toteuttaa mikroaaltotekniikalla ja valvonta kameraperusteisella rekisterilaatan luennalla. Tämänkaltainen tekniikka on yleisesti käytössä maailmalla.
Vyöhykemalli
Vyöhykemallissa jokaisesta alueella ajetusta kilometristä maksetaan maksu, jonka suuruus riippuu siitä missä ajosuorite tapahtuu. Vyöhykemalli koostuu kahdesta vyöhykkeestä. Sisävyöhyke koostuu Kehä III:sta ja sen sisäpuolesta. Ulkovyöhyke ulottuu noin 40km:n päähän Helsingin keskustasta.
Maksu on ruuhka-aikoina sisävyöhykkeellä 10 snt/km ja ulkovyöhykkeellä 5 snt/km. Ruuhka-aikojen välillä maksu on 5 snt pienempi. Tämä tarkoittaa, että ruuhka-aikojen välillä uloin vyöhyke on maksuton. Iltaisin, yöllä ja viikonloppuisin ei ole maksuja. Maksimimaksu on 6€/päivä.
Tämä ruuhkamaksumalli voidaan toteuttaa satelliittipaikannuksen avulla. Paikannuksen perusteella selvitetään ajoneuvon maksuvyöhykkeellä ajamat kilometrit ja niistä lasketaan aiheutuvan maksun suuruus.
Ei maksuja ja muut keinot
Edellä kuvattuja kolmea ruuhkamaksumallia ja niiden liikenteellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia verrataan tilanteeseen ilman ruuhkamaksuja. Lisäksi tarkastellaan voitaisiinko joillakin muilla keinoilla saavuttaa samoja tai parempia vaikutuksia kuin ruuhkamaksulla. Tällaisia muita keinoja voivat olla esimerkiksi suuret investoinnit tie- ja katuverkon parantamiseen, joukkoliikenteen tarjonnan parantaminen, joukkoliikenteen lipunhintojen alentaminen, liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen ja pysäköintipolitiikan tiukentaminen keskustassa.
